Pääekonomistin blogi: Ruotsin valtti pandemiassa on vahva talous, ei koronastrategia

Maiden lähetyskulma koronarajoitteisiin oli hyvin erilainen, ja keväällä oletettiin, että Ruotsin talous hyötyisi tästä. Suomi motitti Uudenmaan, kun ruotsalaiset nauttivat kevätauringosta terasseilla. Länsinaapurissa kahvilat ja ravintolat pysyivät auki, ihmiset tapasivat toisiaan. Suomessa syötiin kotiruokaa ja satunnaisesti noutoruokaa. Ruotsissa koronatapausten määrä kasvoi selvästi Suomea nopeammin, ja maa on edelleen selvästi meitä edellä: 12. lokakuuta Ruotsissa oli rekisteröityjä tautitapauksia jo yli 98 000 kappaletta, kun meillä tapauksia oli rekisteröity noin 12 000.

Ruotsin talous sukelsi keväällä poikkeavasta koronastrategiasta huolimatta.

Kevään bruttokansantuotteen kasvuluvut kertoivat Ruotsin talouden sukeltaneen 8,3 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Samalla Suomen talous kyykkäsi vain 4,4 prosenttia. Olimme parempia, mutta vain hetkellisesti. Ruotsin talouden syvempi sukellus selittyy suurelta osin Ruotsin autoteollisuuden alamäestä keväällä, kun sekä Scania että Volvo sulkivat tehtaitaan. Toki Uudenkaupungin autotehdas kärsi yhtä lailla, mutta sen osuus Suomen kokonaisviennistä on paljon pienempi kuin Scanian ja Volvon naapurissa.

Poikkeavan koronastrategian olisi odottanut vaikuttavan positiivisesti yksityiseen kulutukseen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ruotsissa kulutus väheni vuoden toisella neljänneksellä jopa hieman Suomea enemmän, 7,6 prosenttia. Se kertonee siitä, että tautitilanne vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen enemmän kuin se, millaisia rajoituksia viranomaiset asettavat. Korona pelottaa riippumatta siitä, saako lähikahvilasta aamulatten vai ei.

Kilpailukykyinen vientisektori ja vahva julkinen talous nostavat Ruotsin koronasuosta 

Vaikka kevät oli Ruotsissa synkkä, käänne parempaan teollisuudessa näyttäisi jo tapahtuneen. Tehdastilaukset ovat kasvaneet kuukausitasolla viimeiset neljä kuukautta, etenkin keväällä kärsineen autoteollisuuden tilaukset kasvavat kohisten. Meillä on nähty vasta ensimmäisiä varovaisia merkkejä käänteestä.. Kasvavat tilaukset tukevat Ruotsin vientisektoria ja työmarkkinoita.

Tehdastilausten käänne kertoo Ruotsin kilpailukykyisemmästä vientisektorista. Ruotsin kauppatase on ollut tukevasti plussalla viimeiset kymmenen vuotta. Suomessa on pyöritty nollan molemmin puolin. Maailmantalouden kasvusta hyötyy enemmän se maa, jonka vientisektori on kilpailukykyisempi. Ruotsi lähtee tähän kilpailuun eturivistä, Suomi taaempaa – vaikka meillä korona on iskenyt talouteen lukujen valossa pienemmin.

Vahvan vientisektorin takana seisoo poikkeuksellisen vahva julkinen sektori. Korkean työllisyysasteen ja maltillisen talouspolitiikan ansiosta Ruotsin julkisen sektorin (kunnat ja valtio) budjettialijäämä on kurottu umpeen nykyennusteen mukaan jo vuonna 2023. En ole nähnyt vielä niin pitkälle ulottuvaa ennustetta, että Suomen julkinen sektori kipuaisi siinä ylijäämäiseksi. Ruotsalaiset veronmaksajat voivat odottaa selvästi lievempiä talouden tasapainotustoimia.
Ruotsin talous kärsi hetkellisesti Suomea enemmän koronakriisissä. Kokonaisuutena Ruotsin talous oli kuitenkin Suomen taloutta selvästi vahvempi ennen pandemiaa. 

Tähän tosiasiaan ei Ruotsin koronastrategia vaikuta. Vahvempi kilpailukyky antaa paremmat edellytykset menestyä globaalissa talouskilvassa. Aivan kuten aikana ennen koronaa.
 

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin